Hullunkurinen talo

Löytyyköhän täältä muita Solsidan-faneja? Hykertelin tässä yhtenä päivänä muistellen jaksoa, jossa superjuppien Fredden ja Mickanin poika ei tiennyt mikä on kerrostalo. Neuvokas Fredde-isä keksi vastata satunnaiseen myynti-ilmoitukseen lähiössä päästäkseen näyttämään pojalleen ihan oikean kerrostaloasunnon lähiössä. Mahtava jakso! Varsinkin kun Fredden poika ei olisi halunnut lähteä valkoiseen avaraan kotiinsa kerrostalokämpästä enää ollenkaan, koska siellä oli ”kotoisaa”…

Tässä pari päivää sitten tuli taas tuo lempisarjan suosikkijakso mieleen.

Meille tuli nimittäin tarhan jälkeen kylään vilpitön pieni vieras, joka portilla ihmetteli äidilleen: ”Miksi E:n talo on noin valtavan iso? Ja miksi siinä on noin monta ovea?”

Naapurini lapset käyvät samaa yksityistä kansainvälistä koulua omieni kanssa. Heiltäkin löytyy kavereita, joille talotyyppimme on ilmeisesti aikamoinen erikoisuus. Kotitaloamme lähestyttäessä pojan koulukaveri nimittäin huudahti: ”Älä vain sano että asut kerrostalossa!”

DSC_0769

No joo, kyllä me oikeataan asutaan!  Naapurit, ja mekin. Siis samassa talossa. Samassa! Täällä kukkaistutusten ja muotoonleikattujen pensasaitojen ympäröimässä pienkerrostalossa purjevenesataman tuntumassa me vaan reteesti slummeillaan. Takapihana puisto, jossa oravat tulittavat toisiaan havunneulasilla ja talitintit pitävät toisiaan pelossa aggressiivisella reviirikäyttäytymisellään. Tervetuloa Geneven lapsoset rosoiseen arkeemme hullunkuriseen taloon: kerrostaloon!

Täälläkin on nimittäin joten kuten mahdollista elää. Ihan just ja just.

DSC_0770

Tarhan parkkipaikalla taas kerran jätti-Porscheja väistellessäni mielessäni alkaa kypsyä oivallinen bisnesidea. Iltapäiväkerho nimeltä Hullunkurinen talo järjestetään joka iltapäivä heti päiväkodin jälkeen. Esittelen nimellistä maksua vastaan kiinnostuneille lapsille ja vanhemmille ihka-aitoa kerrostaloasuntoa! Ovia, ikkunoita, pesukonetta, pöytiä, tuoleja, leluja, lakanoita, dvd:itä, puhelimia, kirjoja ja värjättyjä pääsiäismunia. Pihan kissoja, koiria ja pieniä päiväkotilaisia. Kivoja ihmisiä, joita samassa talossa asuu. Joo. Ja meidän parvekesammakon.

DSC_0312

Rohkeimmat heittäytyjät saavat lisämaksua vastaan ihan oikeasti myös tehdä ruokaostokset lähikaupassa! Lämmittää eilisen ruoan, ripustaa siniset pyykit, keriä vessapaperin takaisin rullaksi ja selvittää leluja koskevan riidan. Jokainen osallistuja saa tietysti muistoksi tatskan, unohtumattomia elämyksiä ja tarvittaessa ympäröivä maailma -tuokioiden tai yhteiskuntaopin vihkoonsa sydäntarran meidän askartelulaatikosta.

Joo tervetuloa kaikille! Ovikoodi toimii tilinumerollani.

Ja hei pesuohjelma tais just päättyä!

DSC_0645

Mainokset

10 kommenttia artikkelissa “Hullunkurinen talo

  1. Hih, näitä lapsia Genevessä riittää :D. Naapureidemme lasten paras kaveri oli eräästä maailman rikkaimmasta perheestä. Kerran hän tuli meille leikkimään ja mieheni jaksaa vieläkin nauraa sille, kuinka tämä kaiken saanut lapsi oli innoissaan meidän tyttöjen kirppikseltä ostetusta muovisesta maatilasta!

    Liked by 1 henkilö

    • Jee jee muoviset possut!😀Just noinhan se menee – meilla ei ainakaan lelun hinta eika kokokaan korreloi mitenkaan sen kanssa kauanko ja miten innokkaasti silla leikitaan. Tavalliset kotileikkitreffit tarhan jalkeenkin voi olla kivemmat kuin pomppulinnasynttarit. Joista olen unohtanutkin kirjoittaa… Kiitos kommentista ja tulehan uudelleen!☺

      Tykkää

  2. Hmm ollaanko siella protestantteja? Mietin vain onko talla ehka jotain tekemista uskontotaustan kanssa… Genevessa ihanne on ihan yksinkertaisesti vauras. Ja mehan ei siihen europalkallamme ihan ylleta😄

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s