Älkää tulko kalapuikoille

Tämä on iloinen kuva.

Ainakin lapseni osalta.

WP_20150901_09_11_24_Pro (2)

Poikani palasivat kahden kuukauden kesäloman jälkeen takaisin päiväkotiarkeen. Tutustumispäivänä koulun portailla soitteli vanhempieni suureksi hämmästykseksi vauhdikas viulistiduo. Äidin ja iskän kummastus sai minut muistelemaan omaa eskarinaloitustani Uudessakaupungissa. En muista viulisteja.

Ei, en tosiaan muista.

Miksen?

WP_20150901_09_15_42_Pro (3)

5-vuotiaamme aloitti nyt esikoulun. 3-vuotias kai esikoulun esikoulun esikoulun. Molemmat hurjan iloisina. En oikein osannut päättää, olisiko minun äitinä pitänyt olla helpottunut vai loukkaantunut.

Meillähän oli niin hieno kesä yhdessä! Kaikki ne ihanat hitaat aamut, omat leikit, yhdessäolo. Seikkailut rannoilla, metsissä, joilla, vuorilla, Tokmannilla!

Tuli kiire kaasuttaa CarreFouriin. Piti ehtiä tuomaan kalapuikot pakastimeen ennen kuin olisi aika hakea kuopus.

En ehtinyt.

Pikku vinkki: Älkää tuolko meille syömään ennen kuin saadaan tämä uusi arki jotenkin organisoitua!

Ainakaan kalapuikkoja.

Artikkelin kuvat olen tyylikkäästi ja osaavasti muokannut äitini päiväkodin tutustumispäivänä ottamista kuvista. 

Mainokset

4 kommenttia artikkelissa “Älkää tulko kalapuikoille

  1. Eka kouluviikko kesän jälkeen oli meilläkin uuden arjen rytmi hakusessa. Pienin oli pakko joka päivä herättää päiväunilta, että ehdin hakemaan kanssaan isompia koulusta. Koirat joutuivat jumittamaan sisällä yksikseen ihan liian pitkiä pätkiä. Mutta nyt ollaan koulua käyty vissiinkin kolme viikkoa ja tuntuu, että tilanne on taas hallinnassa. Koirat on saaneet rytmistä osaltaan kiinni ja pienin oppinut nukkumaan tehokkaasti unensa sopivaan saumaan. Tosin kalapuikoille ei meillekään kannata tulla – ne on mun pakko tehdä alusta asti itse täällä joten ovat yllättäen jääneet repertuaarista toistaiseksi 🙂

    Tykkää

  2. Voi sentään, muistissa on hyvin kuinka kuopus piti aina herättää uniltaan ja roudata kaukalossaan päiväkodille isoveljeään hakemaan! Mutta kiva jos teidän tyttönne löytää sopivan välin unille kuitenkin!

    Kun mä Tanskassa herättelin molemmat lapset aamulla viedäkseni esikoisen tarhaan, ja herätin usein taas iltapäivällä kuopuksen hakeaksemme veljen, seinänaapurissa oli radikaalisti eri meno. Naapurin 3v. poika (ainut lapsi kotihoidossa) jätti usein ilmaantumatta hyvissä ajoin sovituille leikkitreffeille, koska nukkui päiväuniaan. Vaikka kolmatta tai neljättä tuntia. Jotenkin mua siinä tilanteessa vähän huvitti, kuinka tarkasti sitä hänen untaan varjeltiin. Jos meillä olisi annettu nukkua kolmen tunnin päiväunia, eipä olisi tarvinnut kenenkään mennä iltalevolle ennen puoltayötä… No mutta lapset ovat erilaisia!

    Mut tosiaan, just tuo rutiinien puuttuminen on muuttamisessa minusta niin raskasta: lapset eivät tiedä miten toimitaan, eivätkä aikuiset liioin. Yrityksen ja erehdyksen kautta se uusi rytmi löytyy. Onneksi, onneksi tänä vuona ei muutettu; paluu päiväkotiin vain on niin paljon hauskempaa kuin uudessa aloittaminen..! Toivottavasti teillä on tänä syksynä sama voittajafiilis? 😀

    Tykkää

    • Mäkin aina vähän ihmettelen miten tarkasti jotkut valvoo lastensa unta varsinkin sitten kun ne pyhät päiväunet tosiaan tarkoittaa, ettei kukaan pääse nukkumaan ennen puoltayötä… Mun on itse asiassa täytynyt lopettaa meidän vanhemmilta lapsilta päiväunet kahden vuoden paikkeilla koska eivät saaneet enää päiväunien päälle iltaisin lainkaan nukahdettua ja toisaalta aamuisin heräsivät kuitenkin Belizessä varhain auringon noustessa kaikista pimennysverhoista huolimatta. Saa nähdä miten pienimmän kanssa nyt käy kun kaksi tulee kohta täyteen..,

      Kyllä on muuten ihan älyttömän mukavaa palata tuttuun kouluun uudessa aloittamisen sijaan! Lapset ei taida oikein tajuta sitä juhlia mutta mä juhlin niidenkin puolesta. Ekat luokkakaverisynttärit oli viime viikonloppuna ja oli hauskaa huomata, että itsekin olen ihan eri tavalla kuvioissa mukana tänä vuonna kun viime syksynä lähinnä seurailin menoa sivusta.

      Liked by 1 henkilö

      • Jotkut 3-vuotiaat voivat nukkua 3-4 tunnin päikkärit myöhään iltapäivään, ja nukahtaa yöunille silti kauniisti klo 20. Aivan käsittämätöntä minun kokemuksellani – meilläkin on molemmilta jätetty päikyt pois jo 2-vuotiaina kun alkoi mennä iltayöhön se nukahtaminen! Mut tosiaan, lapset on erilaisia… Joo ja mä olen huomannut saman, että olen mukana kuvioissa tuolla päiväkotipiireissä paljon paremmin tokana vuonna. On jo tuttuja ja kavereita eikä ole niin pihalla. Vähän kuin kuuluu vihdoin kalustoon! 😀 Nautitaan siitä!

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s