Portinvahti

Kiitos, ihanat, novelliharjoituksen kommenteista! Siinä kävi tietysti niin, että teksti alkoi näyttää kauhealta julkaisemisen jälkeen, joten poistin sen. Olen tosi otettu kuitenkin, että olitte jaksaneet lukea ja kommentoitte kauniisiti. Mä muistan ne kommentit, vaikkei niitä enää blogissa näykään.

Sittemmin mä olen uiskennellut ihanissa kirkkaissa vesissä yhden uuden vapaaehtoisprojektin parissa. Sain tilata kahdelta upealta brittikustantamolta yli 200 päiväkoti-ikäisten kirjaa myyntiin koulumme kirjamessuille. Tätä ei ehkä tajua muut kuin kaltaiseni kajahtaneet lastenkirjaharrastajat, mutta lastenkirjakatalogien plärääminen on kyllä ihan parasta herkkua noin hommana. Lastenkirjoissa kun on melkein kaikkea: tarinoita, taidetta, tietoa, tunnelmaa ja suuria tunteita. (Kirjoitin melkein kaikkea, koska Romanovien viimeisiä hetkiä niissä ei käsitellä, eikä yleensä muidenkaan. Eikä seksiä.)

Lapsille tiedekin pitää esittää taiteen kautta, eli tietokirjojenkin pitää olla kauniita. Salaperäisyys on tärkeää tai sitten pitelemätön huumori. Ja värit. Etenkin ne! Tiesittekö muuten, että vauvoillekin on sekä tieto- että satukirjoja?

Tämä pikku homma sopi mulle kuin nenä päähän. Mä oon tiukka portinvahti.

Todella todella tiukka.

Mä tilasin meille kotiin taas laatikollisen kirjoja.

Mies, jos luet tätä: Se oli vahinko! Kompastuin pimeässä puukenkiin ja puuhevoseen. Löin puupääni puusohvannurkkaan ja olin sekasin.

Mä teen niille tilaa. Roudaan vielä lisää kirjoja kellariin. Mä maksan ne eläkkeestäni viimeistään (huomioithan myös koulualennuksen!). Muutan ne omin käsin vuonna 2018. Leikitän, syötän ja vien kävelylle viidesti päivässä satoi tai paistoi.

Kunhan saan pitää ne. Ne kaikki. Ja jos saan jommankumman pojan vielä joskus kiinni, luen ne niillekin.

 

Mainokset

Vuf vuf!

Nyt on läppärin lisäksi rikki myös pesukone. Ollut jo jonkin aikaa. Rikki on myös fööni.

Tuntuu pahalta. Ei nyt niinkään se fööni.

Autoakaan ei ole. Siinä köröttelee tänään eräs kunnianarvoisa  arkkipiispa vierailullaan Genevessä. Häntä ei kuulema voinut vastaanottaa matalalla sportti-Audilla. Vierailua varten autostani piti poistaa lastenistuimet. Sekä tietysti kura, muta, eiliset banaanit, viimeviikkoiset nenäliinat, leivänpalat ja lapset.

Toivottavasti mies muistaa vaihtaa myös CD:n. Jos ei, saamme tietää mitä arkkipiispa tykkää suomalaisesta lastenräpistä.

Beibi saanhan olla sun hauva, kieriä lattialla kuin hullu, ja kun paijaat vaik oisin ollu hölmö ja ihan mahdoton. Vuf vuf!

 

20160113_202714

BBC 4:llä kauheaa asiaa

 

 

 

 

 

Draamaharjoitus

MUUTTO

Kuunnelma

(Eeva, Jare ja Pete juttelevat ja huutelevat, muuttolaatikot kolisevat ja muuttajat ähkyvät.)
EEVA Otatko ton tuolin tosta muru?
TONI Eeva…
EEVA Heitäks ton maton?
TONI Eeva. Ei täst tuu mitään.
EEVA Kevyt matto, heitä mulle vaan!
TONI Ei kun ei täst tuu mitään.
EEVA Miten nii? Puolet melkeen jo viety. Hyvin menee! Tähän mitään hissiä tarvita!
TONI Ei kun tästä muutosta. Yhteen muutosta.
EEVA Mitäs selität, ihan kohta valmista. Antaisiks ton lampun tuolta päältä?
TONI Mä en halua.
EEVA Täh? Mikä tossa on vikana?
TONI Ei tossa lampussa ku yleisesti, mä en voikaan.
EEVA Mitäs sä oikeen nyt horiset muru?
TONI Mä en voi muuttaa sun kanssas yhteen.
EEVA Siis mitä?
TONI Mä oon muuttanu mieleni.
EEVA Siis miten nii? Mistä?
TONI Meistä. Kaikesta. Mun elämästä. Mä en voi muuttaa sun kaa yhteen.
EEVA Siis mitä ny? Meillähän on hyvä olla yhdessä. Jare, nappaatko ton hyllyn samalla? Kiitti!
JARE Jes.
TONI No on meillä hyvä mut…
EEVA Mut mitä? Mitä nyt kulta?
TONI Mä lähen Intiaan.
EEVA Pete, otaks tän. Huh. Ohoh. Rakas. Nyt irrota siitä lampusta ja kato mua. Mä en tiedä mitä sä puhut, mut sä olet rättiväsyny ja sekasin. Sä oot ollu ihan outo koko päivän. Sun silmät seisoo päässä. Nyt ei lähetä mihinkään Intiaan. Nyt mennään raput kolmoseen ja mennään lepäämään. Mä etin kaakaon. On se jossain tuolla. Kyllä mä löydän sen.
TONI Ostin jo liput Bengaluruun.
EEVA Ben-, mitä? Minne?
TONI Bengaluruun! Intiaan. Jonneki sinne. Mä en jaksa enää mitään. Mä en jaksa enää mun
duunia. Mun luokkaa. En päivääkään! Ne kävelee mun yli joka saakelin päivä. Pikku tirriäiset
edestakas, open yli lomps lomps! Vanhemmat tulee luuria pitkin silmille joka helvetin ilta.
Tää on aivan naurettavaa! Naurettava duuni! Naurettava elämä! Mä lähen nyt sinne Benga-
EEVA Hei, ootas ny. Jarruta vähän. Ei niin nopeesti! Sua väsyttää siis duuni? Lapset ja vanhemmat.
Sä et jaksa enää opehommia. Niinkö? Ymmärsinkö mä nyt mistä kenkä puristaa?
TONI Niin.
EEVA Okei, sä oot väsyny. Joten lähet Intiaan, Benga… luruun? Ja jätät mut?
TONI Niin.
EEVA Ohhoh. Vau. Aika ajoitus sulla. Väistä Jaree. Mitä sä sit ajattelit siellä Intiassa tehä?
TONI En mä tiedä. Jotain. Mitä tahansa.
EEVA Et tiedä. Hmm. Muru. Voisko olla et sä et oo ajatellu nyt tätä asiaa ihan loppuun asti?
TONI Oon jatellu ja haluun lähtee. Ennen kevätjuhlia.
EEVA Kevätjuhlia?
TONI Niin. Kevätjuhliin mua ei saa. En mee sinne. Ne kävelee mun yli mennen tullen. Kukaan ei tee
mitä pitäis.
EEVA Okei, okei… Tuhmat kahdeksanvuotiaat käyttäytyvät huonosti kevätjuhlissa.
TONI Niin. Just niin. En voi mennä sinne. En kestä. En jaksa enää. Ymmärrätsä Eeva? Mun on pakko
lähtee.
EEVA Oot näköjään tosissas? Joo, joo, no paha juttu. Kyllä mä ymmärrän. Kevätjuhlat, villi luokka.
Ei voi mennä. Nöyryytys. Väsy. Joo-o, ymmärränhän mä.
TONI Kiitos kun ymmärrät! Kiitos kulta!
Muuttolaatikoiden kolinaa, Jaren ja Peten ähinää
EEVA Kuule rakas. Mitä jos mä auttaisin? Jos mä tekisin vaikka teille illalla uudenlaisen
kevätjuhlaesityksen. Sellasen missä olis normaalia et lapset kävelis sun yli! Sit se ei ois
lainkaan nöyryyttävää! Odotas, joku siltajuttu vaikka? Kolme pientä kiliä ei ku mikä se on?
TONI Ai mä olisin se silta? Kuulostaa aika nöyryyttävältä.
EEVA Tai… tai tai tai voisit olla vaikka… keväinen nurmi, jolla kukat ja pääskyset tanssii?
TONI Ei ei ei ei ei! Kyllä mun on pakko lähtee sinne Bengaluruun! Nyt heti!
EEVA Hmm. Hmm. Entäs jos… jospa lääkäri antais saikkuu?
TONI Saikkuu? Enhän mä oo sairas! Ne lapset on! Ja vanhemmat!
EEVA Et tietenkään, et tietenkään… Lapset ja vanhemmat on. Sairaat lapset, joo. Mut sua väsyttää,
väsyttää selvästi työt, oot ihan uupunut. Kuule… Mulla on nyt aika vahva kutina että sulla
saattaa olla nyt pieni burnoutti. Lääkäri vois ehkä auttaa.
TONI Ei se saikku auttas kuitenkaa, ens vuonna on taas joulujuhla ja kevätjuhla ja sit taas seuraavana ja sitä seuraavana ja sitä seuraavavana (purskahtaa itkuun)… Joulujuhla kevätjuhla joulujuhla kevätjuhla, aina vaan, hamaan hautaan. Kreppipaperipuvut repeytyy ja cd jummaa ja Aulikki ja Tino kuristaa toisiaan… Ei se lääkäri voi etukäteen saikkuu kirjottaa niihin kaikkiin juhliin! Eikä liikuntapäiviin.
EEVA Niin, niin… ei liikuntapäiviin, ei tietenkään… Ja Aulikki ja Tino… Mut! Mitäs jos me mentäis kuitenki lääkäriin, sä saisit pikku loman tässä muuton kunniaks nyt heti tänään. Saisit vähän lepäillä… Mä voisin laittaa kämppää ja sä voisit miettiä mitä sä siellä Bengalurussa sit hommaat. Jos sä siis lähet sinne. Laittasin kaakaoo ja leipää. Poppareita. Ostettais poppareita.
TONI Mmm. Lepäillä. Mä voisin ehkä lepäillä. Ja poppareista tykkään…
EEVA Nii! Voisit lepäillä. Löllötellä oikeen siellä patjalla. Tai sohvalla vaikka ihan. Jos mä laittaisin vaik telkkarin seinään jo illalla ja katotaan telkkaa. Syödään kaks kiloo poppareita. Menee ne kevätjuhlat. Röhnötetään me lattialla. Joku muu hoitaa kevätjuhlat ja villit lapset. Tokarit ja kaikki.
TONI Mmm… Kai joku muu vois. Tykkäisin kyl lepäillä. Enkä tiedä mis rinkka on. Tai vaatteet. Vaatteet… (niiskuttaa) En jaksa mitää-ään! En jaksa ettiä vaatteita(niiskauttaa)a…
EEVA Ei sun tarvitse pupu! Jäät mun luo. Pidän huolta susta. Teen kaakaoo.
TONI Mut mun puhelin! Aulikin ja Tinon iskät…
EEVA Laitetaan kii!
TONI Työpuhelin kii?
EEVA Annas tähän.
(Vaimea piippaus kännykästä.)
EEVA Noin. Kato! Kiinni on! Sairaat vanhemmat ei saa enää kii.
(Pakettiauton takaovet paukahtavat kiinni.)
JARE Se ois ny valmista!
EEVA Hei joko se, no hei kiitti tuhannesti ku tulitte jeesaa!
JARE Kannetaaks me toiki?
EEVA Ai Toni? Hah hah kyllä se jaksaa noi raput… Jaksaksä noi raput Toni? Vai haluutsä et me kannetaan? Jaren reppariin? Kultatuoliin? Muru?
TONI Kyllä mä jaksan. Jos saan poppareita.
EEVA Saat. Saat poppareita.
TONI Kiitti kulta. Mitä mä tekisin ilman sua?
EEVA Et varmaan paljookaa just ny. Mut nyt mennään ylös ja mä soitan lääkäriin. Jospa me saatais sut sinne jo pian, eikä sun tarttis pakata eikä lähtee Bengaluruun. Mulle tulis kauhee ikävä. Mä rakastan sua hirveesti.
TONI Kiitos kulta. Nii mäki sua. Ja olis mulle tullu ihan hirvee ikävä (niiskaus). En tiä miten oisin kestäny. (vaimeata nyyhkimistä)
EEVA Tuu kulta. Mennään kotiin.
TONI Okei. Kotiin. Mennään kotiin. Sanoitsä hei jotain kaakaosta..?
(Rappukäytävän ovi sulkeutuu kolahtaen.
Tekstin oikeudet mulla, joten ethan kopioi luvatta. Blogilinkkiä saa tietty oikein mieluustikin jakaa! 

 

 

 

 

Kirjoitusharjoituksia

Tietokoneeni on edelleen rikki. Mies ei ole ehtinyt nayttaa, miten hanen lappariinsa laitetaan suomalainen nappis kayttoon. Ilman skandeja siis alkaa tama armon vuosi 2016!

Kun kirjoittaminen tuntuu holmolta nain (nain! hihhih!), pohdin kiinnostaisikohan ketaan lukea joku kirjoitusharjoitukseni viime syksylta? Ajalta, jolloin kaikki suomen kielen kirjaimet olivat viela kaytettavissani. Niilta suloisilta paivilta, joina puhisin ja tuskailin ensimmaisten kirjoittajakurssieni tehtavien parissa epatoivon hiki tuuheilla kulmillani.

Syksyn kursseilta olisi tarjolla seuraavat hulppeat harjoitustekstit skandipisteineen:

  1. Henkilojuttu Nukentekijan nuoruudenrakkaus
  2. Kaunokirjallinen essee Unelma yhteisollisyydesta
  3. Komediakuunnelmakohtaus Muutto
  4. Novelli Iltaan asti
  5. 15 vinkkia faktan ja fiktion kirjoittajille

Jos haluaisit lukea jonkun naista harjoitustekeleista, jatahan aanesi kommenttikenttaan! Jos et todellakaan halua lukea moisia lapsellisia sepustuksia, jata teksti ’no voi nyt saatana’.

Kiitos!