Puolitoista vuotta sitten

saavuimme keskellä yötä Geneven kentälle. Sunnuntai vaihtui juuri maanantaiksi.

Seuraavana aamuna mies kietoi krakan kaulaan ja lähti puoli yhdeksältä töihin. En muista mitä teimme poikien kanssa. Kai pahoja lihapullia väsyneen hotellihuoneiston väsyneessä uunissa.

Illalla menimme kaikki neljä ulos vastapäiseen puistoon. Oli lämmintä, kuivaa ja rauhallista. Otin kuvia yhdestä rattaissa ja kahdesta muusta suihkulähteellä. Olo oli iloinen.

DSC_0049

Puolentoista vuoden päästä on syyskuu 2017. Alkaa viimeinen syksymme täällä.

Se rattaissa istunut aloittaa koulun ja tekee iltaisin kirjoitusläksyjä. Vinguttaa musiikintunneilla veljensä luokkatoveriensa kanssa epävireistä viulua. Isompi tuo koulusta kotiin vaikeampia ja vaikeampia projekteja. Haluaa mennä kavereille yöksi ja pelata siellä konsolipelejä iltamyöhään.

Mä opetan ehkä vielä Suomi-koululla. Opiskelen ehkä vielä, tai sitten omat projektit ovat jo vieneet mennessään. Höpöttelen alakoulun pihalla tihkusateessa puoli neljältä iltapäivällä koulupoikiani odotellessa.

Kaiken tämän alla maanjäristys on tulossa. Mannerlaatat puskevat vaivihkaa toisiaan vasten.

2015-02-13 14.21.50

Mutta se on silloin.

Nyt on nyt, ja nyt on rauhallista.

On hyvin aikaa olla onnellinen.

Mainokset

8 kommenttia artikkelissa “Puolitoista vuotta sitten

  1. Tulevaisuuteen on mukava yrittää välillä kurkkia, mutta tässä päivässä on elettävä. Omassakin elämässä on välillä pitelemistä, mutta jatkuvia muutoja ei sentään tule kohdalle. Ne eivät varmaan ole helppoja, vaikka vaihtuvat kotimaat varmasti myös antavat paljon. Kevät tulee, nautitaan 🙂

    Tykkää

    • Hei kaima! Tämä hetki on kai se ainoa joka meillä oikeasti on, joten siitä olen opetellut iloitsemaan ihan arjen harmaudessakin. Valon tulosta ja pensaissa jo aukeavista kukista nautin jo nyt! 🙂

      Tykkää

    • Kiitos Ansku kivasta viestistä! Meillä on täällä pikkuhiljaa edellisen mullistuksen jälkijäristykset hiljenneet ja on ihanan rauhallista. Kyllä tykkään! Mut silti en vaihtais tätä hulluutta kyllä oikein mihinkään, oikeesti… Tsemiä kovasti teidän uuteen lukuun! 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s