Pensaassa

1992

Avainta ei repusta löydy, mutta postilaatikossa on mulle kirje! Kaunis vaaleansininen, tuoksuva kirje. Revin kuoren auki karviaismarjapensaan vieressä.

Syön, tuulee, luen.

Poneista. Pojista. Maikoista.

Aurinko paistaa tuulessa keinuvien karviaisten läpi ja tukkaa menee suuhun. Mä luen kirjeen uudestaan. Hiukset tuoksuvat hyvältä ja kirje myös.

Kahdelta Rosa tikittää vihdoin pihaan Tunturillaan. Mutta eihän silläkään ole avaimia! Menen vihaisena takaisin pensaaseen.

2016-07-31-22.17.01.jpg.jpg

 

2016

Poika seisoo vadelmapensaiden välissä ja syö. Syö ja höpöttää. Lapsen ympärillä kolmsataatuhatta lehteä liikkuu ja havisee tuulessa.

Lapsen veli on tallilla hihkumassa. Maailma syöksyy sokeana eteenpäin ympäri aurinkonsa. Poika syö ja on.

On kesä.

IMG_4082

 

Mainokset

Eikö täällä tapahdu mitään?

Saabit hiipivät risteyksiin. Kirkossa ei ole ketään.

Missään ei ole.

Kukaan ei näe. Sinua. Minua. Rantakadun liikennevaloja.

IMG_4066raj.jpg

Kysyt, eikö täällä tapahdu mitään.

IMG_4170.JPG

Tapahtuu tietenkin. Daiju! Mut jos seisot tässä et sä sitä näe.

Tämä on pikkukaupunki. Täällä ei hulinoida kaduilla.

 

Täällä tapahtuu teatterissa, keittiöissä, eteisissä, olohuoneissa.

Tehtaissa, kaupoissa ja päiväkotien kuraeteisissä.

Moottorivenekerholla tapahtuu. Neuvolassa ja tupakkatauoilla sellaista ettet uskoisi.

Takarivissä, kiskalla ja balettikoulun käytävällä ihania, hirveitä juttuja.

 

Haaveissa kultaisia ja saattokodeissa itkuisia asioita.

Veljien, siskojen, luokkakaverien, kihlaparien ja naapurusten välillä. Ajatuksia, sanoja, tekoja ja tekemättä jättämistä.

 

Niissä hiljaa risteyksiin hiipivissä Saabeissa ajatellaan kaikenlaista. Kaikenlaista sanotaan.

Matkalla neuvolasta, tehtaalta tai balettikoululta ovi aukeaa ja joku lähtee kävelemään tienpenkkaa. Joku toinen istuu hölmistyneenä ratin takana.

Sä et näe koska et ole just silloin siellä Tokmannin pientareella. Kysyt eikö täällä tapahdu mitään.

 

Tapahtuuhan tässäkin! Mä pilkkaan sua ja tykkään susta.

DSC_0433 (2)

IMG_1267

Hei sinä väsynyt vanhempi

Hei sinä väsynyt vanhempi,

joka juuri tänä helteisenä päivänä juokset itkien sisälle lastesi kahluualtaan luota!

IMG_4245.JPG

Jonain päivänä tuo hulluus vielä hellittää.

IMG_4019.JPG

Tämä helle ensin, ja sitten myöhemmin toivottavasti se hulluus.

IMG_4246.JPG

Jonakin päivänä vaarallisia tilanteita onkin enää kymmeniä päivässä.

IMG_4152.JPG

Lapsesi halaavat joskus toisiaan.

IMG_4039.JPG

Isompi antaa pienemmän voittaa. Kerran.

IMG_4169.JPG

Te nukutte jo melkein joskus yöllä.

Eikä siihen kaikkeen enää mene välttämättä kuin kaksi vuotta!

IMG_4131.JPG

Eli esimerkiksi noin 730 päivää ja yötä. Ei edes 17 300 tuntia!

IMG_4145.JPG

Sehän vilahtaa hujauksessa.

IMG_4025raj.jpg

Joten tsemiä!

Sä oot ihan oikeilla linjoilla.

Paitsi jos et ole, ja silloin kaikki on peruuttamattomasti pilattu!

Kauheeta!

Voi ei!

Voi onnettomuutta!

Hälytys!

Mikä silloin neuvoksi?

Ei mikään! On jo myöhäistä.

Mutta ei siinä varmaankaan käy niin.

Suomen linnut: Tunnistusopas -teoksen (WSOY) kannen suunnitteli Emmi Kyytsönen vuonna 2015

Höh

Se iltajuttu onkin lauantaina, sanoi mies.

Jaa on?

Mä lähen kuitenki sinne Dijoniin. Tuutsä?

DSC_0319

Tuli se. Me ajettiin tänne yhdessä eilen illalla.

Me käveltiin, eksyttiin, nukuttiin. Aamulla ostettiin kauppahallista ihan eri asioita.

DSC_0258.JPG

Ja tietty kaks saippuakuplapyssyä. ”Onks sulla ne aseet?” mä kysyin noustessani Seatista hotellin ovellla. Hänellä oli. Hän veisi ne äidin lempein terveisin.

DSC_03161.jpg

 

 

 

Hän lähti Geneveen töihin.

 

DSC_0320.JPG

Mä menin aleen.

DSC_0345.JPG

Museoon.

DSC_0326mv.jpg

DSC_0322.JPG

Puistoon.

DSC_0300.JPG

Aukiolle.

DSC_0274.JPG

DSC_03431.jpg

DSC_0267.JPG

DSC_02801.jpg

Huoneeseeni.

20160708_233629.jpg

DSC_0350.JPG
2016-07-09-22.17.44.jpg.jpg
Nyt se voisi jo tulla takaisinkin vaikka.

DSC_0260mv.jpg

Mut se on siellä.

IMG-20160709-WA0003.jpg

Ja mä oon täällä.

DSC_0312.JPG

Höh!

 

Taide-esineet kuvattu Dijonin arkeologisessa museossa.

Mahtuuko kesän kyytiin?

Suomen ja Sveitsin kesissä on yksi vissi ero.

20160702_153324.jpg

Suomen kesään kuuluu kauhea hätä siitä että se menee jo ohi.

DSC_1063.JPG

Kesäkuussa iskee vääjäämätön epätoivo siitä, että taaskaan kesän kyytiin ei mahdu.

Kaikki muut ovat siellä ja vilkuttavat riemukaasti. Kesä kiihdyttää asemalta.

Omat jalat polkevat näkymättömässä suossa, kun yrittää turhaan ponnistella mukaan kesän menoon.

20160521_172210.jpg

Ja aina se jättää.

DSC_0214.JPG

Sveitsin kesään ehtii hitaampikin torvelo.

20160702_182539.jpg

Se ei kiirehdi pois heti tervehdittyään. Se jää ihan juttusille.

Sille voi antaa halin ja siltä saa haleja.

DSC_0219

Jokusen päivän voi viettää sisälläkin. Sveitsin kesä odottaa pihalla kärsivällisesti hymyillen että nostat pääsi pyykkikorista.

Tulet kun tulet!

Kyllä mä venaan sua.

Mut ota hyvä ihminen laastareita noille lapsilles.

Voit kohta meinaan tarvita.