Pelastaja

Sitten siellä Italiassa oli tosi kauniita vuoria.  Että olivatkin kauniita!

20160516_155448

Teki mieli pelastaa sieltä vanha sortuva kivimökki, laittaa pihalle puutarhatuoli ja lukea pihalla kaiket kesät.

DSC_0890

Valitettavasti en ole kuuluisa kädentaidoistani. Tai useimmista muistakaan käytännön taidoistani.

DSC_0908

En tiedä miten italialainen  vuorimökki pelastuisi Suomi-koulutunteja suunittelemalla tai kirjoittamista opiskelemalla.

DSC_0943

Luultavasti ei pelastuisi.

Räpsin siis vain haikeana kuvia, kunnes mies 1300 metrissä kieltäytyi ajamasta ylemmäs.

 

DSC_0909

Hän pelkäsi kai että törmätään kurvissa avolava-autoon ja vieritään vuorenrinnettä tulipallona alas. Tai että mä haluan yhtäkkiä pelastaa jonkun linnan.

Kirkon.

Keskiaikaisen kylän. (Ne olivat kyllä aika hyvinvoivia.)

DSC_0877

Se tuntee mut!DSC_0922

Ja osaamiseni rajat.

Pysähteli lempeästi ja kärsivällisesti että sain ottaa näitä kuvia ja ajoi sitten mut kotiin linnatta ja mökittä.

 

Mainokset

Lomaromantiikkaa Ikean rasiassa

Me ei lomailla koko ajan. Mä en vaan enää ehdi kirjoittaa kuin lomilla. Niinpä mä kirjoitan nyt yhdessä pikkuisessa pohjoisitalialaisessa majatalossa miehen kysellessä sängyllä vieressä joko lähdetään ulos. No ei lähdetä! Mä lomailen.

Vaan enpä tiedä onko mieskään lomaromantiikan ihan maailman kärkeä. Hän nimittäin roudasi tänne ruuastaan tunnettuun kyläseen Ikean muovirasiassa kanan. Tai ei kai se kokonainen ollut, mutta aika paljon kanaa kuitenkin. Ja kyllä se kanalta kunnolla tuoksahti, kun hän sen ensitöikseen täällä huoneessa söi.

Tytöt, viisauden ja varoituksen sananen teille kaikille. Miettikää varsinkin veget romantiikannälkäiset tarkkaan mihin miehelään naitte. Ja miten anoppiehdokkaat suhtautuvat osin syömättä jääneisiin illalliskanoihin. Sillä voi olla yllättävä vaikutus lomaromantiikan tuoksu-ulottuvuuteen!

20160514_163404.jpg20160514_200103.jpgDSC_0647DSC_0621DSC_064mv.jpgKyllä täällä aikuisten oikeesti ihan romanttista on, pakko se on ihan myöntää. Mies tsemppasi ja tuli illallisellekin vielä mun kanssani, ja me syötiin juusto- ja jätskijuttuja ainoina ihmisinä siinä ravintolassa ja sitten ajettiin kivikylien läpi ja koskien yli tänne majataloon.

Vastaanotossa on suomalaisen ällistykseksi vieraille avoin viinakaappi ja huoneen ulkopuolella sellainen kapea romanttinen puuparveke. Täsmälleen kuin Romeon ja Juulian Juulialla. Että kyllä tässä ihan ihanaa loppujen lopuksi on! Varsinkin jos menee ensin sinne kapealle narisevalle parvekkeelle ja sitten vasta viinakaapille. Niin päin mä suosittelisin kyllä ihan koko sydämestä. Ja ensi yönä teen niin itekin.

20160514_213646.jpg20160514_213104

20160515_092043.jpg

Huomenta

Mut nyt! Mies lähtee Torinon automuseoon. Käynnistää jo Seattia tuolla vihaisen näköisenä.

 

Ehdinköhän vielä jos nyt ponkasen tästä?