Hei sinä väsynyt vanhempi

Hei sinä väsynyt vanhempi,

joka juuri tänä helteisenä päivänä juokset itkien sisälle lastesi kahluualtaan luota!

IMG_4245.JPG

Jonain päivänä tuo hulluus vielä hellittää.

IMG_4019.JPG

Tämä helle ensin, ja sitten myöhemmin toivottavasti se hulluus.

IMG_4246.JPG

Jonakin päivänä vaarallisia tilanteita onkin enää kymmeniä päivässä.

IMG_4152.JPG

Lapsesi halaavat joskus toisiaan.

IMG_4039.JPG

Isompi antaa pienemmän voittaa. Kerran.

IMG_4169.JPG

Te nukutte jo melkein joskus yöllä.

Eikä siihen kaikkeen enää mene välttämättä kuin kaksi vuotta!

IMG_4131.JPG

Eli esimerkiksi noin 730 päivää ja yötä. Ei edes 17 300 tuntia!

IMG_4145.JPG

Sehän vilahtaa hujauksessa.

IMG_4025raj.jpg

Joten tsemiä!

Sä oot ihan oikeilla linjoilla.

Paitsi jos et ole, ja silloin kaikki on peruuttamattomasti pilattu!

Kauheeta!

Voi ei!

Voi onnettomuutta!

Hälytys!

Mikä silloin neuvoksi?

Ei mikään! On jo myöhäistä.

Mutta ei siinä varmaankaan käy niin.

Suomen linnut: Tunnistusopas -teoksen (WSOY) kannen suunnitteli Emmi Kyytsönen vuonna 2015
Mainokset

Toimisto

Mies vei pojat nukkumaan. Mulle koitti vapaus kello kahdeksan.

Avasin parvekkeen oven ja astuin ulos lämpimään, kesäisesti kohisevaan iltaan. Istahdin tuolille, tuijottelin eteeni ja ympärilleni.  Nauttiakseni vanhan tammen havinasta. Tuulenvireestä, joka keinutteli hiljalleen lehtikuusen oksia. Avarasta järvelle päin viettävästä nurmesta. Sinisistä vilahduksista rannan puiden katveessa. Lintujen unilauluista puusta puuhun.

20150605_211942

Tuijottelin ja tuijottelin, mutta jostain syystä en oikein onnistunut rentoutumaan. Vihdoin tajusin miksi.

Mä olin tullut rentoutumaan töihin!

Muistoja kasautuvista töistä: ”Äiti selvitä mun leija!” ”Eiiiiiiku selvitä mun!”

Muistoja pikku mokista: ”Äiti missä petanquen pikkupallo on?” ”En mä vaan tiedä, voi helkkari ja nyt toi ruohonleikkuri tulee tänne päin…”

Muistoja kunnon mokista: ”Äiti missä pikkuveli on?” ”Apua en mä vaan tiedä! Voi helkkari ja toi tyyppi trimmaa aitoja moottorisahalla…”

Muistoja työryhmän sisäisistä jännitteistä: ”Äiti E huitoo mua kepillä!” ”No mene tonne päin seisomaan, ei sitä oo pysäyttäminen kun se näyttää tolta.”

Muistoja kireistä kahvipöytäkeskusteluista: ”Mä en syö tota.” ”Ai no sit mä en selvitä kenenkään leijaa!”

Vartin näin rentouduttuani huokaisin syvään ja laahustin sisälle. Pikkuhiljaa siitä omaan sänkyyn.

Lehtikuusi keinutteli oksiaan yli yön.

20150605_212025Kovaa työtä tämä on. Mut kuitenkin.

Mun pikku-ukot!

Toppahousut

20150428_122021 (2)

Vien pojat vapuksi Suomeen.

Odotan tosi kovasti äidin ja iskän näkemistä, ja myös entisen kotikaupunkini. Laitan teillekin kuvia siitä suloisesta paikasta!

Mutta en jaksa pakata.

Just vasta sain Hämislaukut purettua. Omaani en vielä.

Ja että talvivaatteita!

Siis talvivaatteita!

20150428_123112 (2)

Sveitsin-pihallamme kukkii syreeni ja koivu. Pelloilla rypsi huojuu omaa kännistä vapputanssiaan jo metrin pituisena.

Mistä mä nyt jotkut toppahousut vielä pieraisen?